Hattulan seurakunnan kirkot

Hattulan seurakunta – historiaa ja nykypäivää

Hattulan seurakunnalla on pitkä historia. Erityisesti Hattulan Pyhän Ristin kirkko kuuluu maamme merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin. Myös Tyrvännön kirkolla on jo pitkä historia, ja ”uudeksi kirkoksi” kutsuttu Hattulan kirkkokin on tullut 160 vuoden ikään. Seurakunta on ylpeä historiastaan ja juuristaan, mutta elää täysillä tätä päivää. Kohtaamme nousevaa polvea päiväkodeissa ja kouluissa, tavoitamme rippikoulutyön kautta lähes koko ikäluokan ja olemme mukana seurakuntalaisten arjessa ja juhlassa. Seurakunta ja sen työntekijät ovat ihmisten rinnalla myös silloin kun on vaikeaa. Tätä kutsutaan sielunhoidoksi ja diakoniaksi. Lähetystyön kautta olemme osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Tervetuloa Hattulan kirkkoihin viettämään seurakunnan yhteistä jumalanpalvelusta tai muuten hiljentymään!

Virpi Järvinen
kirkkoherra

Hattulan kirkko

Kirkkotie 29, 13880 Hattula

Uusgoottilaistyylisen Hattulan kirkon piirustukset laadittiin arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmannin johdolla intendenttikonttorissa v. 1851, ja se rakennettiin v. 1852-57. Tornillisen pitkäkirkon pituus on 55 m ja kahdeksankulmainen kellotorni on 48 m korkea. Kolmiosaisen alttaritaulun aiheena on Kristus Getsemanessa, Ristiinnaulittu ja Ylösnousemus. Sen on maalannut R.W. Ekman v. 1864. Kirkon viimeisin korjaus on suoritettu v. 1988. 27-äänikertaiset urut on uusinut Kangasalan urkurakentamo v. 1991. Hattulan kirkon vuosilta 1734, 1738 ja 1782 peräisin olevat kellot on tuotu seurakunnan vanhasta Pyhän Ristin kirkosta. Urkuparven alla oli vuosina 1927-1987 seurakuntasali, joka oli työntöovilla erotettu kirkkosalista, mutta nykyisin koko kirkko on yhtenäistä tilaa. Paikkakuntalaisten ”uudeksi kirkoksi” kutsuma kirkko on seurakunnan pääkirkko ja se on käytössä ympäri vuoden.

Pyhän Ristin kirkko

Vanhankirkontie 41, 13720 Parola

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on nykyisen tiedon mukaan rakennettu 1400-luvulla ja se on Hämeen vanhin kirkko. Kirkko on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde keskiajalla ja tunnettu myös maamme rajojen ulkopuolella. Se on rakennettu tiilestä täysgoottilaiseen tyyliin. Runkohuoneeseen liittyvät sakaristo ja asehuone. Asehuoneen osittain harmaakiviset seinät ovat peräisin 1500-luvulta. Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen korkein määrä yksittäisessä kirkossa olevia kirkkomaalauksia, jotka kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kaikkiaan kirkossa on n. 180 al secco -menetelmällä tehtyä, vuosien 1514–1516 välillä tehtyä maalausta. Kirkon holvissa on keskeisellä paikalla kuvattu Pyhän Ristin legenda, jonka mukaan keisarinna Helena löysi 300-luvulla Jeesuksen ristin Golgatalta. Perimätiedon mukaan keisari Konstantinuksen äiti Helena lähti vuonna 326 pyhiinvaellukselle Jerusalemiin ja kuului retkikuntaan, joka löysi Vapahtajan ristin vuonna 335. Kirkon katossa oleva triptyykki kuvaa ensin ristin etsintään liittyviä kaivauksia, sitten näytetään, kuinka risti tuodaan kulkueessa Jerusalemiin. Löydettyjä ristejä oli kolme kappaletta, joten viimeisessä kuvassa aito Jeesuksen risti osoittaa voimansa siten, että kuollut virkoaa eloon, kun häntä kosketetaan aidon ristin palasella. Pyhän Ristin kappaleita säilytettiin pyhäinjäännöksinä eri puolilla Eurooppaa. Yksi niistä oli Hattulan Pyhän Ristin kirkossa, mutta tämä pyhäinjäännös on aikojen saatossa kadonnut. Kirkossa on myös nelisenkymmentä puuveistosta. Tunnetuimmat niistä ovat ’Liedon mestarin’ Hattulan Madonna ja kuoriosassa oleva krusifiksi. Muita veistoksia ovat mm. Pyhä Anna, Pyhä Olavi, Pyhä Yrjö ja Ristinkantoryhmä. Kirkossa on myös keskiaikainen puinen kastemalja. Saarnapulpetti vuodelta 1550 on maamme vanhin. Kirkossa on myös toinen, 1700-luvun alusta peräisin oleva saarnastuoli, jota kannattelee Pyhä Kristoforos. Ehtoollista kuvaava alttaritaulu on Nils Schillmarckin maalaama vuonna 1782. Kellotapuli on vuodelta 1813. Kellot ovat peräisin Karjalasta, Vuokselan kirkosta.

Tyrvännön kirkko

Kirkkomäki 10, 14620 Tyrväntö

Tyrvännön kirkko on valmistunut v. 1801. Rakennusmestarina oli kuuluisa eräjärveläinen Matti Åkerblom. Kirkko on puinen ristikirkko, jonka sisätilan jugend-ilme on peräisin vuoden 1902 korjauksesta. Alttaritaulu Kristus Getsemanessa on vuodelta 1853, ja sen on maalannut lepaalainen Emelie Boije. Kirkonkellot ovat peräisin vanhasta Lepaan kirkosta vuosilta 1704 ja 1709. Vanhasta Lepaan kirkosta ovat myös mm. 1690-luvun saarnastuoli, vanhat alttaritaulut, saarnastuolia kannatellut Kristoforos ja kattokruunu. Saarnastuolin kaiteella seisova, pasuunaa soittava, paljasjalkainen Sinimekkoinen enkeli on saarnastuolin ikäinen.

Hattulan seurakunta on perustettu n. 1250. Jo keskiajalla Hattulan Pyhän Ristin kirkko oli tunnettu pyhiinvaelluskohde. Nykyisen Kalvolan seurakunnan alue kuului Hattulaan vuoteen 1661 asti. Vanha kirkko palveli seurakunnan pääkirkkona 1850-luvulle asti, jolloin uusi Hattulan kirkko valmistui. Tyrvännön seurakunta liitettiin Hattulaan 1970-luvulla. Tyrvännön kirkossa vietetään sunnuntain pääjumalanpalvelusta kerran kuussa. Muutaman kerran vuodessa vietetään jumalanpalvelusta myös Vuohiniemen rukoushuoneessa. Nykyään Hattulan seurakuntaan kuuluu noin 7900 seurakuntalaista. Vakituisia työntekijöitä on 29. Kirkkojen lisäksi seurakunnalla on Parolassa myös lapsityön ja nuorisotyön tiloja. Seurakunnalla on oma leirikeskus Tömäjärven rannalla. Seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan ja Hämeenlinnan rovastikuntaan.

Hattulan seurakunta

kirkkoherranvirasto
Pappilanniementie 9, 2. krs
13880 Hattula
Aukioloajat ma - to klo 9 - 13.

puh. 03-63 11 520

www.hattulanseurakunta.fi

www.facebook.com/hattulasrk

Ota yhteyttä

Jätä yhteystietosi. Otamme yhteyttä mahdollisimman pian!

Piilotettu sisältö

Piilotettu sisältö avautuu klikkauksella.
Hyviä käyttökohteita ovat pitkät tuotekuvaukset.