Tervetuloa seikkailuun

Haluamme kertoa sinulle Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta. Kaupunkipuisto kokoaa Kotkan parhaat palat. Olitpa kiinnostunut luonnosta, historiasta, kulttuurista tai arkkitehtuurista – kaupunkipuistosta löydät kaikkea!

Sukella seikkailuun ja innostu Kotkasta.
Valitse omat tarinasi

Meillä Kotkassa on ihan kaikkea. Jos et usko, niin selaile eteenpäin.

Tarinoita löytyy:

joista, koskista ja luonnosta

linnoituskaupungista

merestä

meritaisteluista

teollisuuskaupungista

Venäjän hallitsijasuvusta

merimiehistä ja jazzista

Kaikki tämä löytyy Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta.

Antoisia hetkiä seurassamme.
Nauti seikkailusta.

2
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
3
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kotkan kaupungilla
on vihreä sydän

Kotkan kaupunki on Suomen merkittävimpiä puistokaupunkeja.

Noin viiden kilometrin kävelyllä tavoitat kaikki puistokohteet, jotka eivät kuitenkaan ole mitä tahansa puistoalueita.

Video puistoista
4
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Fuksinpuisto on koeatsaleoiden koti

Kevät 1996 oli jo pitkällä, kun kotimaisten atsaleoiden jalostuksesta vastannut Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen professori Peter Tigerstedt soitti kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksoselle. Tigerstedt halusi varmistaa, että olihan hän muistanut syksyllä mainita varanneensa Kotkaan 350 risteytettyä atsaleaa. Kasvit oli tarkoitus istuttaa jatkotutkimuksia varten.

Kaupunginpuutarhuri kuuli tällöin asiasta tietysti ensimmäistä kertaa. Hän kysyi, milloin taimet tulisi vastaanottaa. Professori vastasi, että viimeistään seuraavalla viikolla pitäisi kasvihuone saada tyhjäksi.

Sijoituspaikkaa ei tietenkään ollut mietitty, saatikka tehty mitään valmistelevia perustamistöitä. Tarjous oli kuitenkin niin houkutteleva, ettei siitä voinut kieltäytyä. Atsaleat päätettiin istuttaa Fuksinpuistoon. Ensimmäinen luonnos puiston uudesta ilmeestä oli valmis jo samana iltana.

Tänä päivänä Fuksinpuistossa on koko maan komeimmat atsaleat.

Taide koskettaa kaiken ikäisiä

Keväällä 2005 alettiin asentaa taiteilijaprofessori Kimmo Pyykön Matkalla-taideteosta Veistospromenadille. Teos koostuu erikoisbetonista valmistetuista matkalaukuista ja vaikka teokset ovat painavia, päätettiin niille valaa kunnon antura maahan.

Matkalaukkuveistokset oli nostettu auton lavalta kivetykselle ja lapiomiehet olivat kaivamassa betonianturoille paria suurta kuoppaa. Kolme pikkupoikaa sattui polkupyörineen paikalle. He katsoivat ihmeissään matkalaukkuja ja kuoppia, ja kysyivät: ”Löysittekö noi tuolta kuopista?”

Puistovahdin valvovan silmän alla

”Alkuaikoina ei puistoilla ollut varsinaista hoitajaa, kaupungin mestari valvoi, ettei istutuksille tehty ilkivaltaa ja että puhdistukset tehtiin ajallaan.

Noin vuonna 1900 kaupungin puistojen valvonta annettiin puutarhuri Andersinille, palkkioksi tästä toimestaan hän sai 700 vuodessa.

Kohta puutarhuri Andersinin tulon jälkeen alkoivat puistot saada viehätysvoiman, nimittäin kukkaryhmänsä. Muissakin suhteissa alkoivat järkiperäisen hoidon vaikutukset näkyä, uusia puu- ja pensaslajikkeita istutettiin.

Ylintä valtaa puistojen hoidossa käytti kolmijäseninen puistokomitea. Tämän komitean jäsenet valittiin vuosittain aina vuoteen 1920 asti, minkä jälkeen yhdistettiin puistojen ylin valta rakennustoimistoon ja puistokomitea lakkautettiin. Puistokomitean aikana oli erityinen puistovahti, joka huolehti, ettei mitään ilkivaltaa ja järjestyshäiriöitä puistoissa päässyt tapahtumaan.”

Otteet Otto Kauton kokoamasta Kotkan puistohistoriasta

5
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kotkan puistoista löytyy rantoja ja tekemistä moneen makuun

Kotkassa meri on läsnä koko ajan. Siksi valinnanvaraakin on mitä erilaisimmissa rannoissa: omat paikat löytyvät niin auringonpalvojalle kuin vesipeuhaajalle, niin ison kuin pienen rannan ystävälle. Uimareita ilahduttaa myös maauimala.

Sitten on tietysti Katariinan Meripuisto, jossa on mahdollisuudet vaikka millaiseen toimintaan. On kiipeilytelineitä, trampoliineja, mietiskelylabyrintti, soutulaitteita ja soitettava ksylofoni. Halutessaan voi pitää piknikin pöytien ja grillien äärellä, lenkkeillä, lennättää leijaa tai skeitata. Myös lapset on huomioitu omin leikkipaikoin.

Historiasta tai luonnosta innostuneille ykköskohde on Katariinanpolku. Tällä rantareitillä voi tutustua Ruotsinsalmen kohteisiin ja nautiskella upeista rantamaisemista. Polulta voi halutessaan poiketa myös tervaleppälehtoon, joka muistuttaa ihka oikeaa satumetsää.

6
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Katariinan Meripuisto on nähnyt paljon

Katariinan Meripuistolla on takanaan mittava ja mielenkiintoinen historia. Sen perustukset juontavat aina 1700-luvun lopulle, jolloin Ruotsin ja Venäjän laivastot ottivat mittaa toisistaan Kotkan edustalla pariinkin otteeseen. Jälkimmäisen meritaistelun seurauksena alettiin rakentaa merilinnoituksia, joista muodostui Ruotsinsalmen linnoituskaupunki.

Vuonna 1917 vahvistetussa kaavassa koko Katariinanniemi oli puistoaluetta, johon oli muodostunut vaihteleva kävelyreitistö. Linnoitusraunioiden keskelle alettiin vastuksesta huolimatta 1930-luvulla rakentaa öljysatamaa. Tämän jälkeen koko Itä-Suomen öljyhuolto kulki Kotkan öljysataman kautta.

Linnoituskaupungin jäännökset kärsivät vuosikymmenien ajan kestäneestä öljyteollisuudesta. Vahingot on kuitenkin saatu pääosin korjatuksi, ja muurien ja vallien kunnostustöitä on tehty 2000-luvulla runsaasti.

Nykyään paikalla on Katariinan Meripuisto, 20 hehtaarin laajuinen monipuolinen virkistys- ja puistoalue. Öljysataman ajoilta muistona viheralueella on laitureita, muutama betoninen säiliön pohjarakenne sekä kallion sisällä oleva entinen valtava öljyvarastoluola.

7
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Svengaava
kaupunkikulttuuri
vie mukanaan

Kotkassa yksi hienoimpia asioita on sen pitkä historia merimieskaupunkina. Tämä tausta näkyy kaupungin kulttuurielämässä vielä tänäkin päivänä.

Suuren suosion on saavuttanut myös jokavuotinen kesätapahtuma Kotkan Meripäivät, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä viikolla.

Kotkan ruusun arvoitus

”Ken lähtee seurakseni tanssimaan, kai hetken lohtu pikarista sallitaan. Jos lemmen tahdon sulle lahjoittaa, saat Kotkan ruusun hetkeks omistaa.”

Moni tuntee Helvi Mäkisen Kotkan Ruusu -kappaleen, jonka on sanoittanut Leo Anttila. Kappaleen uskotaan viittaavan Kotkassa asuneen Rosalia Mäkisen elämäntarinaan.

Rosalia piti parturiliikettä Kantasataman lähellä niin sanotussa Tukkukaupantalossa. Aikalaiset kertovat kauniin ja näyttävästi pukeutuvan Roosan olleen sydämellinen ja iloinen. Hänen värikkään persoonansa ympärillä liikkui villejä huhuja. Kerrotaan että parturiliikkeen takahuoneessa laulettiin, juotiin ja pidettiin hauskaa.

Varmaa ei kuitenkaan ole, oliko laulun nainen todella Rosalia Mäkinen.

Kantasatama

Kotkan vanhin satamanosa on Kantasatama, jossa on edelleen hyvät puitteet laivaliikenteelle. Perinteikäs Kantasatama on muuttumassa eläväksi osaksi kaupunkikeskustaa. Alueelle on sijoittumassa monipuolinen kauppa- ja ajanvietekeskus.

Kairo

Yksi koko Suomen kuuluisimpia ravintoloita on merimiesravintola Kairo. Elävä musiikki, revyyt ja jazzillat sekä merimieskapakkamiljöö tekevät Kairosta ainutlaatuisen suomalaisen ravintolan.

8
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Jazz

Joidenkin tarinoiden mukaan merimiehet toivat tuliaisina maailmalta jazzmusiikin, joka rantautui Suomeen Kotkassa. Oli miten oli, jazz soi ja kuuluu yhä vahvasti kotkalaisessa musiikkikulttuurissa.

Posso

Ainakin 1940-luvulta asti on Kotkassa pyöritelty possoja. Posso on paikallinen herkku, joka muistuttaa hieman munkkipossua. Munkkipossun ollessa paksu ja painava, on posso ohut ja rapea.

Maretarium

Akvaariotalo Maretariumissa voi tutustua suomalaiseen vesiluontoon ja suomalaisiin kalalajeihin.

Merikeskus Vellamo

Merikeskus Vellamon museot kertovat meren ja Kymenlaakson tarinoita. Asioita opitaan ja koetaan toiminnallisesti kuunnellen, katsellen, haistellen ja tunnustellen. Vellamosssa on tekemistä kaiken ikäisille!

9
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kotkan rannoilla
lainehtii ja tyrskyää

Meri tarjoaa upeita mahdollisuuksia
tehdä ja kokea vaikka mitä!

Ihanat uimarannat ovat tietysti itsestäänselvyys. Veneilystä ja purjehduksesta kiinnostuneelle on lukuisia mahdollisuuksia seilata sinisillä aalloilla. Jos ei itse mieli vesille, voi purjealuksia ihailla purjehduskilpailuissa rannalta.

Vuoroliikennealuksella eli tuurilla pääsee myös vierailemaan läheisillä saarilla, jotka kaikki kertovat omia tarinoitaan.

Kukouri

Kukourin saarelle pääset joko omalla veneellä tai meriristeilyn yhteydessä. Kukourilla voi tutustua Suomessa ainutlaatuiseen pyöreään linnakkeeseen, 1700-luvun lopulla valmistuneeseen Fort Slavaan.

Lehmäsaari

Luonnonkauniiseen Lehmäsaareen on helppo rantautua omalla veneellä. Saaren luontopolut ja pitkä hiekkaranta soveltuvat retkeilyyn ja ulkoiluun. Saaressa ei ole palveluja, mutta sieltä löytyy uimaranta, grillipaikka ja telttailumahdollisuus.

”Myä mennää tänää äiskän kaa tuuril Lehmää!”

Varissaari

Varissaari on yksi Kotkan edustan vanhoista linnoitussaarista, jonne pääsee Sapokan satamasta reittiveneellä 10 minuutissa. Saarella on yhä jäänteitä 1700-luvun lopulla rakennetusta Fort Elisabethin linnoituksesta. Lisäksi Varissaaressa on ravintola, ulkoilureittejä, uimaranta, grillipaikka ja beach volley -kenttä

10
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Simpukkamaa paljastaa jääkauden tapahtumia

Kun Lehmäsaaren itäisestä hiekkarinteestä alettiin aikoinaan ottaa hiekkaa kaupungin tarpeisiin, paljastui hiekan alta jotain jännittävää. Menneisyydestä kertoi simpukkamaa- eli kuorisorakerros, joka oli muodostunut jääkauden päätyttyä.

Kun mannerjää suli pois, monet nyt paljaana olevat maat jäivät veden alle. Nykyistä laajemman Itämeren eliöstö asutti vesiä ja merenpohjaa. Tällöin sinisimpukat ja pienemmät kotilot kansoittivat pinnanalaisen harjun rinteitä. Muistoksi hiekkaharjuun niistä jäi sinisimpukoiden kuorien aikaansaama violetti väritys.

Maa alkoi jääkauden jäljiltä kohota, ihan niin kuin vielä tänä päivänäkin. Hiljalleen harjun laki kohosi luodoksi. Länsimyrskyjen tyrskyt irrottivat soraa itärinteen peitoksi. Hiekan alle jäivät myös simpukat.

Ilman hiekankeruuta tätä harvinaista todistetta ei koskaan olisi löydetty eikä meillä olisi tätäkään tietoa jääkautta seuranneista tapahtumista Kymenlaakson alueella.

Meriniemi

Meriniemen venesatama sijaitsee lähes kaupungin keskustassa. Meriniemestä löytyvät palvelut veneilijöille, kahvila ja avantouintipaikka saunoineen. Meriniemessä toimii myös perinteikäs Kotkan Pursiseura, joka on yksi Suomen vanhimmista pursiseuroista.

Sukelluskohteet

Kotkan edustalla 1700-luvun lopulla käytyjen meritaisteluiden jäljiltä Ruotsinsalmen pohjassa lepää ainutlaatuinen hylkyjen hautausmaa. Hylyille voi sukeltaa St. Nikolain suojeltua hylkyä lukuun ottamatta. Ruotsinsalmesta nostettuja tykkejä ja hylynosia on nähtävillä myös Varissaaressa ja Merikeskus Vellamossa.

11
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Suurvaltojen nahistelut toivat sodat Suomenlahdelle

Jos pysähdyt hetkeksi Kotkan kaupungin rannoille, kannattaa luoda katse merelle. Näillä vesillä ovat sadat purjealukset ottaneet toisistaan mittaa kahdessa suuressa meritaistelussa Ruotsin ja Venäjän välillä.

Ensimmäinen taistelu käytiin kesällä 1789. Tykit jylisivät, ruuti savusi ja merimiehet huusivat uppoavissa laivoissa, kun kaksi mahtimaata mittelivät Ruotsinsalmen herruudesta. Tämä taistelu päättyi Venäjän voittoon.

Toinen, suurin Itämerellä koskaan käyty meritaistelu, käytiin jo vuoden kuluttua 9.7.1790. Lopputulos oli Venäjälle katastrofi. Ruotsi upotti Ruotsinsalmeen yli 50 venäläisalusta, joiden mukana menetettiin yli 9000 miestä. Tämän meritaistelun seurauksena alettiin rakentaa merilinnoituksia, joista muodostui Ruotsinsalmen linnoituskaupunki – nykyisen Kotkan edeltäjä.

Linnoituskaupunki koki kovia Oolannin sodassa, kun brittiläis- ranskalainen laivasto räjäytti ja poltti sen lähes maan tasalle. Sotatoimet liittyivät Krimin sotaan, jossa Venäjä soti Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian yhteistä liittoumaa vastaan.

Video meritaistelusta
12
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kasakan jalanjäljet löytyvät Kotkasta

Venäläinen sotaväki on kuljettanut majapaikkoinaan käyttämilleen paikkakunnille ison joukon itämaisia kasvilajeja. Osa lajeista oli niittykasveja, mutta sotatulokkaiden joukossa oli myös lääkintään käytettyjä yrttejä. Ehkä kuuluisin venäläistulokas oli harmio, jota levinneisyytensä vuoksi kutsutaan myös kasakan jalanjäljeksi.

Muita sotilaiden mukana tulleita kasveja ovat ukonpalko, idänkattara, hullukaali, keltakynsimö ja pukinparta. Kotkassa erityisen komea tulokas on Kuutsalosta ja Lehmäsaaresta löytyvä lehtomaitikka.

Urhea rouva Purpur

Vuonna 1855 Euroopan suurvallat kävivät Krimin sotaa, jonka sotatoimet ylsivät Kymenlaaksoon saakka. Samana vuonna englantilaiset hyökkäsivät Kotkaan ja hävittivät kaikki julkiset rakennukset ja suuren osan myös yksityisistä taloista.

Asukkaat oli jo aikaisemmin evakuoitu turvaan. Paikkakunnalle oli kuitenkin jäänyt sisukas, yli 100-vuotias everstinleski, Maria Purpur. Hän kieltäytyi lähtemästä asunnostaan, vaikka englantilaiset uhkasivat polttaa asunnon.

Tarina kertoo englantilaisten kantaneen rouva Purpurin lähelle kirkkoa ja jättäneen hänelle evääksi viiniä ja ruokaa. Toisen tarinan mukaan rouva Purpur olisi sanonut englantilaisille: “Vaikka tuhoatte kaiken muun, niin säästäkää edes kirkko minulle.” Näin Kotkan ortodoksinen Nikolainkirkko säästyi.

Tästä syystä ortodoksisen kirkon edustalla on tänä päivänä Maria Purpurin patsas.

13
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Keisarillisia jalanjälkiä seuraten
- Aleksanterin reitti

Olet varmaan jo huomannut, että Kotkassa on todellakin nähtävää ja koettavaa pitkäksi aikaa. Mutta ei tässä vielä kaikki, kokemuskavalkadi jatkuu!

Keisarillista mökkeilyä Langinkoskella

Kun Venäjän keisari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Maria Feodorovna vuonna 1887 vierailivat Langinkoskella, he esittivät toivomuksen, että heille rakennettaisiin kalastusmaja kosken rannalle. Tämä toive tietysti toteutettiin ja maja oli valmis jo pari vuotta myöhemmin.

Keisaripari perheineen viihtyi kesäisin Langinkoskella, jossa he saivat viettää leppoisia päiviä ilman hovietiketin kahleita. Siellä he elivät epätavallisen reipasta lomaelämää, joka oli muun hovin mielestä heidän arvolleen sopimatonta: koko perhe poimi metsästä marjoja ja sieniä, keisari pilkkoi itse puut ja kantoi veden koskesta. Eikä modernin kasvatuksen saanut keisarinnakaan arastellut tarttua miehensä pyydystämään kalasaaliiseen. Hän laittoi mielellään ruokaa huvilan keittiössä. Tiskaamisesta keisarinna ei kuitenkin välittänyt, vaan jätti sen palvelijoille.

Nykyisin keisarillinen kalastusmaja on elävä kotimuseo, jossa voi tutustua majan historiaan, keisarilliseen kesäelämään sekä ihastella ainutlaatuista koskimaisemaa ja muuta ympäröivää luontoa. Ihan niin kuin keisarillinen perhekin aikanaan.

14
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kotkan Höyrypanimo
– taakasta ylpeydenaiheeksi

Vain parin kilometrin päässä keskustasta, kuulun keisarillisen Langinkosken suulla, sijaitsee Kotkan Höyrypanimo.

Kotkan Höyrypanimo Osakeyhtiö vihittiin juhlallisesti käyttöön 22.8.1895. Vahvan rakennuksen tiiliseinineen oli suunnitellut arkkitehti Alwin Jacobi. Panimon tuote oli maistuva Ukko-olut.

Vuonna 1920 höyrypanimon osake-enemmistö siirtyi englantilaiselle steariiniyhtiölle. Tällöin mallastamon toiminta lakkasi ja tiloissa alettiin valmistaa saippuaa, mahdollisesti myös kynttilöitä ja hajuvesiä. Panimo toimi vuoteen 1927, jolloin Kyminlaakson Osuusliike osti kaikki Kotkan Höyrypanimo Oy:n osakkeet. Rakennukseen muutti virvoitusjuomatehdas. Lisäksi talossa alkoivat toimia makkaratehdas ja puusepäntehdas.

Vuonna 1967 osti Mallasjuomat Kotkan Höyrypanimon. Se lakkautti panimon toiminnan. Sittemmin rakennuksessa on toiminut mm. metallisorvaamo, autokorjaamo, höyrypesula ja kalustovuokraamo.

1990-luvulla rapistunut talo oli sen omistavalle Kotkan kaupungille pulma. Onneksi talon kulttuuriarvo nähtiin ja se saatiin pelastettua. Nykyisin talo on kaupungin ylpeydenaihe. Se on yksi Kotkan vanhimmista rakennuksista ja sitä tullaan ihailemaan aina ulkomailta asti.

Rapakivi kertoo tarinaa maan alta

Kovinkaan moni ei tule ajatelleeksi, että Kaakkois-Suomessa kohosi ammoisina aikoina mahtava vuoristo, Svekofennidit. Tämän vuoriston alta pyrki maan pintaan magmaa eli sulaa kivimassaa. Magma ei kuitenkaan päässyt ihan maan pinnalle asti, mutta sen verran lähelle, että se jäähtyi nopeasti omaleimaiseksi rapakiveksi.

Kotkan seudulla rapakivestä löytyy monin paikoin lohkareita, jotka ovat tipahdelleet yläpuolen kivilajeista alla olevaan magmaan. Tämä tekee magman ulkonäöstä tilkkutäkkimäistä.

Langinkosken yläparkkialueeella on nähtävissä oivallinen esimerkki tällaisista kattotippeistä. Kohde onkin valittu valtakunnalliseksi geologiseksi opetuskohteeksi, joka kuvaa rapakiven syntyhistoriaa 1,63 miljardia vuotta sitten.

Siirtolapuutarhoista ravintoa,
reippailua ja raitista ilmaa

Siirtolapuutarhat liittyivät alun perin työväen lomanviettoon. Kun porvaristo vietti lomiaan kaupunkien ulkopuolisilla huviloilla, olivat siirtolapuutarhat työväen ensimmäisiä lomanviettopaikkoja.

Kotkan vanhin siirtolapuutarha on vuonna 1930 perustettu Langinlaakso. Langinlaakso perustettiin entisen sokeritehtaan omistaman hevoshaan ja -laitumen päälle. Alue sijaitsi 5 kilometrin päässä kaupungista, mikä oli silloisen käsityksen mukaan kaukana keskustasta.

Siirtolapuutarhan järjestyssäännöissä määrättiin, että vain kolmasosa palstasta sai olla samaa kasvilajia. Kukaan ei kasvattanut nurmikkoa. Alkoholinkäyttö oli kiellettyä, eikä aviottomia pariskuntia hyväksytty. Vuohet ja lampaat määrättiin kiinnipidettäviksi. Saunat olivat luvattomia, mutta niitä rakennettiin mökkeihin silti. Monet olivat puutarhalla sotaa paossa, koska puutarhoja ei pommitettu niin paljon kuin Kotkan keskustaa.

1960-luvun lopulla suunniteltiin siirtolapuutarhojen lopettamista, koska ne koettiin tarpeettomiksi jäänteiksi menneestä ajasta. Alueet oli tarkoitus muuttaa tavallisiksi asuntoalueiksi. Kun suunnitelmien tekijät vierailivat puutarhoissa, muuttivat he suunnitelmiaan ja Kotkan siirtolapuutarhat päätettiin säilyttää.

15
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kotkan luonto
on etelän helmi

Tiesitkö sinä, ettei enää tarvitse lähteä Lappiin saakka löytääksesi kunnon kalavesiä ja koskien kuohuja? Että Kotkan seudulla voit kalastaa, meloa ja laskea koskia? Voit nauttia myös luontopoluista, joista monet vievät kallioisille rannoille.

Luonnon moninaisuutta suojellaan monin tavoin. Kotkan seudulta löytyy mm. kaupunginhallituksen suojelema tervaleppälehto, lehtojensuojeluohjelman lehto Lehmässä, erilaisia koskiensuojelualueita sekä NATURA-alueet ja Langinkosken suojelualue. Viimeksi mainittu on jäänne entisestä kruunumetsästä eli Ruotsin valtiolle aikoinaan kuuluneesta metsästä.

Natura-alueilla kohtaat koskemattomia ja luonnontilassa olevia alueita, joilla mieli lepää. Valikoimaa on vesikasvillisuudesta kuiviin kallioihin ja lehtometsistä karukkokankaisiin. Jokaisella alueella on omanlainen eläimistönsä, joka on sopeutunut elämään kyseisessä ympäristössä.

Ethän lähde Kymijokea edemmäs kalaan!

On lähes ihme, kuinka salassa Kymijoen kalastus- ja melontamahdollisuudet ovat pysyneet aina näihin päiviin saakka. Mutta sanotaan se nyt ääneen: Kymijoki on eteläisen Suomen paras lohijoki. Siitä ei ole epäilystäkään. Tarjolla on kymmeniä kilometrejä heittokalastusalueita virvelöintiin, perhokalastukseen ja soutu-uisteluun.

Vaikka Kymijoki on ensisijaisesti lohijoki, tarjoaa se myös muita kiinnostavia saaliskaloja, kuten isoksi kasvavaa kuhaa. Ja kalojen määrä on koko ajan kasvussa, kun Korkeakosken kalaporras mahdollistaa lohen, taimenen ja siian nousun joen yläjuoksulle.

Valitse oma tapasi kokea joki

Kymijoki tarjoaa melojille monenlaisia maisemia, jotka vaihtuvat metsän keskeltä peltoaukeisiin. Rauhallisemmasta fiilistelystä nauttivat voivat valita verkkaisia reittejä, joilta voi poiketa jaloittelemaan lähialueen kansallispuistoihin ja luontoreiteille. Haasteita hakeville tarjolla on useita koskia, joiden tyrskyistä löytyy iloa kokeneemmallekin laskijalle.

Lue tarina
16
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
17
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

“Rautaa täällä tarvitaan eikä paperia...!”

Vaikka nykyisen Kotkan paikalla seisoi jo 1700-luvulla uljas linnoituskaupunki, tunnetaan alue perinteisenä teollisuuskaupunkina.

Vuonna 1879 kaupunkioikeudet saanut Kotka syntyi puutavaran uittoväylän ja sataman yhtymäkohtaan. Alue oli jo vuosisatojen ajan ollut runsas kala-apaja. Lohi ja siika olivat houkutelleet seudulle kalastajia, erämaan rikkaudet metsästäjiä. Suomalaisten lisäksi alueella eli myös saksalaisia, ruotsalaisia, virolaisia ja venäläisiä. Koko alueen kehittymiseen vaikutti merkittävästi Viipurin ja Pietarin läheisyys.

Kotkan alueesta kehittyi nopeasti valtakunnallisesti merkittävä, monialainen teollisuuskeskus. Seudulla on ollut runsaasti sahateollisuutta, maailmankuulu lasitehdas sekä sähkö- ja vesivoimalat Korkeakoskella. Teollistumisen myötä kasvanut ja kehittynyt satama on yhä yksi maamme suurimmista ja nykyaikaisimmista vientisatamista.

Korkeakoskelle keskittyi kovaa teollisuutta

Kymijoen Korkeakoskella oli jauho- ja sahamyllyjä jo 1500-luvulla. 1800-luvun lopussa rakennettiin paikalle puuhiomo ja vesivoimala. 1906 valmistui Karhula Oy:n sähkövoimalaitos.

Myöhemmin virran varrelle ovat asettuneet myös A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat sekä Enso- Gutzeit Oy:n insuliittitehdas asuntoalueineen.

Kanjoni Karhulaan 1800-luvulla

1800-luvun lopulla Karhulan teollisuuslaitosten johtaja kapteeni William Ruth aikoi poistattaa erään kuormain kulkua vaikeuttavan mäen Korkeakosken ja Karhulan teollisuuslaitosten väliltä. Kun tämä hanke kuitenkin kohtasi odottamatonta vastarintaa paikkakunnan väestön puolelta, päätti kapteeni Ruth rakennuttaa oman kapearaiteisen rautatien Kymin asemalta Karhulanniemeen. Korkealla mäellä, jonka Ruth halusi madaltaa, tarkoitetaan ilmeisesti Helilän Kirkonmäkeä.

Mukailtu teoksesta
Rautaa täällä tarvitaan
eikä paperia, kirjoittanut
Erkki Noronkoski

18
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Lasinpuhallus vaati kovaa kuntoa

Kotkan seudulla on toiminut kaksi lasitehdasta: yli 30 vuotta toiminut Kotkan lasitehdas sekä Karhulan lasitehdas, joka teki maailmankuulua kristallia ja taidelasia aina 1950-luvulle asti.

Lasinvalmistus oli raskasta ja kuumaa työtä. Lasin pääraaka- aine oli valkea kvartsihiekka, joka tuotiin ulkomailta laivoilla. Lisäksi tarvittiin kalkkia ja soodaa, sekä hiiltä ja arsenikkia. Sulatusastioita ja tiiltä varten tuotiin tulenkestävää savea Saksasta ja Hollannista.

Ensin tehtiin lasimassa. Kun massa oli kiehunut tarpeeksi, kutsuttiin puhaltajat työhön. Verstaassa oli todella kuuma.

Lasitehdas tarvitsi paljon polttopuuta, joten paikallisille tarjoutui työmahdollisuuksia halonteossa ja -ajossa.

Pappa Björninen ja enkeli Gabriel

Björnisen pappa työskenteli 1930-luvulla Karhulan konepajalla. Hänen tehtävänään oli tehdä isoihin pultteihin kierteet.

Kun Björninen täytti 70 vuotta, ilmoitettiin hänelle, että on aika siirtyä eläkkeelle. Seuraavana päivänä hän meni johtaja Blomqvistin puheille ja ilmoitti saaneensa viestin enkeli Gabrielilta. Enkeli oli ilmoittanut, että Björnisellä on vielä 350 000 pulttia jenkaamatta.

Neuvottelujen päätteeksi Björninen sai vielä vuoden lisäaikaa urakalleen.

19
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Karhula

1970-luvulla Kotkaan yhdistynyt Karhula oli aikoinaan iso teollisuuskeskittymä Kymenlaaksossa. Tehtaat vetivät isoja määriä työntekijöitä, mikä aiheutti paineita myös asuntojen rakentamiseen. Suurin osa alueen asukkaista olikin teollisuuden palveluksessa.

Tänä päivänä Karhulan alue muodostaa monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen asuinalueen, joka koostuu

teollisuuslaitoksista, työntekijöiden asuinalueista ja tehtaankartanosta.

Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Karhulan ehkä tunnetuimpia asuinrakennuksia ovat kaksikerroksiset paanuvuoratut työväenkasarmit, pytingit, sekä Karhulan kartano kahdeksankulmaisine kulmatorneineen.

Aalto toi Sunilaan modernia asumista

Vuonna 1936 palkattiin Alvar Aalto suunnittelemaan Sunilaan tehdas ja sen työntekijöiden asunnot. Alue valmistui hämmästyttävän nopeasti ja tehdas aloitti toimintansa vuonna 1938.

Sunilan alue oli suunniteltu perinteiseen, ammatillisen arvojärjestyksen osoittavaan malliin. Yhtiön johto ja esimiesten asunnot oli sijoitettu lähimmäksi tehdasta.

Silti alue oli aikaansa nähden moderni. Asunnot ja tehdas edustivat aikansa teknistä huippua. Uutta olivat mestariasuntoihin asennetut jääkaapit ja WC:t. 1930-luvulla ei myöskään keskuslämmitys ollut itsestäänselvyys. Aalto kuvaili aikalaisilleen ylpeänä, kuinka lämpö ja vesi kulkevat rakennuksiin maanalaisia väyliä pitkin. Hänen ajatuksiaan alueen suunnittelussa kuvastanee hienosti miehen oma lausahdus: “Suuret aatteet koostuvat elämän pienistä yksityiskohdista.”

Sunilan tehdas 2015

Terassitalot Karhu ja Päivölä

20
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Susi ja Punakukko

Huumanhaaran rannalla 1600-luvulla ollut hirsinen kappeli oli niin heikkokuntoinen, että eräänä sunnuntaiaamuna lukkarin saapuessa kirkkoon, tassutteli susi häntä käytävällä vastaan. Uusi kirkko rakennettiin Helilään hiekkaharjun päälle.

1837 koettiin järkytys, kun muuan kerjäläinen oli viinejä etsiessään tuikannut kirkon tuleen. Kivikirkko ei kustannussyistä tullut kyseeseen, vaan uusi kirkko päätettiin rakentaa puusta. Lukkari David Nordströmin tiedetään varoittaneen: ”Kylhään tyä sen kirkun sin tiätten, mut ennek siin kirkus messotahan, niin kylhään siin vaan punain kukku laulaa”. Uhkaus kävi toteen ja uusi kirkko paloi ensimmäistä Jumalanpalvelusta edeltävänä yönä 3.12.1843.

Kymin harmaakivikirkko valmistui 1850 ja se vihittiin käyttöön juhannuspäivänä 1851.

Topeliuskin sen tiesi: Korkeakoski lumoaa

Vuosina 1845–52 julkaisi eräs Zacharias Topelius -niminen runoilija vihkoina kuvateoksen Finland framstäldt i teckningar. Teos sisälsi 120 kivipiirrosta kotimaisten taiteilijoiden maisemakuvista, ja niihin oli liitetty mukaan kuvista kertovat tekstit. Tämä teos loi kuvan Suomen suuriruhtinaskunnasta ja sen historiasta kautta aikojen, ja siinä esitetystä näkemyksestä tuli vallitseva koko 1800-luvun ajaksi.

Näin Topelius kirjoittaa Korkeakoskesta: ”Korkeakoski, vielä valjastamaton, uljas ja pauhaava putous kiinnitti matkalaisen huomion puoleensa. Hollikyydin ajopelien lähestyessä Korkiakoskea, matkustajien korviin kantautui jo kaukaa ukkosta muistuttava jylinä. Moni kulkija halusi majoittua putouksen Kierikkalan puolella sijainneessa kievarissa, vaikka tiesi, että veden pauhu tulisi häiritsemään hänen untaan. Kievarin pihamaalta avautui näkymä vastarannan peltoaukeille, jossa näkyi Eskolan, Iisakkalan ja Tavastilan tilojen rakennuksia. Kauempana ylävirran puolella pisti silmään Osolan talojen savuja.”

Konehevosen kuljettaja saa paikan

Merkkitapaus oli, kun seutukunnan ensimmäinen ”konehevonen” -rautapyöräinen Fordson traktori tuli Karhulan kartanoon vuonna 1927. Kartanon nuoren työmiehen Onnin kyvyt ja pyrkimykset oli huomattu, ja hänestä luvattiin tehdä Kymenlaakson ensimmäisen ”konehevosen” kuljettaja. Traktori herätti Onnin kiinnostuksen tekniikkaan ja nuorukainen alkoi haaveilla autoilijan urasta. Myöhemmin hän perustikin Onni Vilkas Oy:n, yhden maan menestyneimmistä linja-autoyhtiöistä.

21
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kaupunkipuisto
– ei mikä tahansa puisto

Kansalliset kaupunkipuistot ovat Suomessa harvinaista herkkua. Kaupunkipuistot hyväksyy omien kriteereidensä perusteella aina ympäristöministeriö.

Käytännössä kyse on eräänlaisesta urbaanista kansallispuistosta. Kaupungista, jossa on erityistä kulttuurihistoriaa, mieleen jäävää rakennuskulttuuria, ainutlaatuista luontoa ja ennen kaikkea upeaa puistoarkkitehtuuria. Ja Kotkassa toden totta on tätä kaikkea!

Toivottavasti olet pysynyt matkassamme tänne asti ja löytänyt itseäsi kiinnostavat tarinat lukuisten joukosta. Tämä oli kuitenkin vain kevyt pintaraapaisu. Löydettävää ja tutkittavaa on loputtomasti.

Sinun täytyy vain tulla paikan päälle ja sukeltaa seikkailuun!

Palkintoja on ropissut
1993

Sapokan vesipuisto
Suomen paras ulkovalaistuskohde
1994

Sapokan vesipuisto
Vuoden ympäristörakenne
1996

Sapokan vesipuisto
Suomen paras kivityökohde
2001

Keskuskadun lehmusesplanadin
peruskunnostus
Vuoden ympäristörakenne
2004

Veistospromenadi
Pro Sculptura- mitali
2012

Katariinan meripuisto
Vuoden ympäristörakenne
2012

Katariinan meripuisto
Trend Award- Euroopan
viheraluerakentajien pääpalkinto
2015

Jokipuisto
Vuoden ympäristörakenne
22
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
23
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto