Tervetuloa tutustumaan
Sastamalan kauniisiin kirkkoihin

Sastamalan seurakunta on tunnettu lukuisista kirkoistaan. Seurakunnan historia ulottuu aina keskiajalle asti, jolloin oli olemassa suuri Sastamalan kirkkopitäjä. Monet seurakuntaan kuuluneet pitäjät kuitenkin irtautuivat ajan kuluessa omiksi seurakunnikseen.

Vuonna 2004 puhalsivat taas muutosten tuulet ja Tyrvään ja Karkun seurakunnat yhdistyivät Vammalan seurakunnaksi. Reilun parin vuoden kuluttua liitettiin Vammalan seurakuntaan myös Suodenniemen seurakunta. Seurakunta jatkoi kasvamistaan vuonna 2009, kun Vammalan, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän seurakunnat yhdistyivät kuntaliitoksen myötä uudeksi Sastamalan seurakunnaksi. Vuonna 2013 liittyi mukaan myös Kiikoisten seurakunta.

Tänä päivänä on Sastamalan seurakunnalla erilaisten yhdistymisten seurauksena peräti yksitoista kirkkoa ja kaksi kirkoksi vihittyä kappelia. Kirkot ovat yhteistä kulttuuriperintöä, joka kuuluu meille kaikille. Kirkot ovat kiinnostavia matkailukohteita muun muassa historiansa ja kulttuurinsa vuoksi, mutta tarjoavat jatkuvasti myös tapahtumia. Elävän elämän keskuksina ne ovat osa kaikenikäisten ihmisten arkea ja juhlaa.

Tervetuloa tutustumaan upeisiin kirkkoihimme!

Tyrvään kirkko

Sastamalan seurakunnan pääkirkon on suunnitellut P. J. Gylich ja se valmistui vuonna 1855. Gylichin suunnitelma oli tuoda kirkon ulkoasussa esille evankeliumin anteeksiantamusta ja toivoa. Tyrvään kirkko onkin hyvin valoisa ja avara. Se on Helsingin Johanneksenkirkon lisäksi Suomen ainoa kaksitorninen kirkko.

Tyrvään kirkko peruskorjattiin viimeksi 1980-luvun alussa. Pian sen jälkeen kirkkosali kärsi tulipalossa ja se jouduttiin remontoimaan toiseen kertaan.

R. W. Ekmanin tekemä kolmiosainen alttaritaulu: Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, on vuodelta 1866. Kuorissa on myös kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.

Kirkkokatu Kirkko on avoinna touko–elokuussa ma–pe klo 10–16. Muuna aikana sopimuksen mukaan, p. 050 314 9124.

Avaa kuvagalleria Kurkista Tyrvään kirkkoon sisälle

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Pyhän Olavin kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa. Se toimi seurakuntakirkkona, kunnes Tyrvään kaksitorninen kirkko valmistui Vammaskosken partaalle vuonna 1855. Uuden kirkon valmistuttua Pyhän Olavin kirkko jäi syrjään. 1960-luvulla toiminta kirkossa elpyi, siellä alettiin pitää Tuomaankirkkoja ja kesähartauksia, ja myös vihkiparit löysivät idyllisen kirkon.

Vuonna 1997 tuli Pyhän Olavin kirkosta maankuulu. Kirkossa oli juuri juhlittu talkoilla tehdyn paanukaton valmistumista, kun tuhopoltto tuhosi kirkon savuaviksi raunioiksi. Jällenrakennustöissä kirkko päätettiin palauttaa ulkoasultaan entisenlaiseksi. Arkkitehti Ulla Rahola suunnitteli myös sisätilat kunnioittamaan mahdollisimman hyvin vanhaa. Kunnostustyöt tehtiin pääosin talkoilla ja lahjoitusvaroin. Kirkko otettiin puuvalmiina uudelleen käyttöön vuonna 2003.

Pyhän Olavin kirkon sisätilojen maalareiksi kutsuttiin taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala. He maalasivat kirkon kuoriin ja lehtereiden peileihin 101 kuvaa vanhojen, 1700-luvulta peräisin olevien, Anders Löfmarkin maalaamien kuva-aiheiden pohjalta. Kun maalaustyö oli valmis, otettiin kirkko uudelleen käyttöön vuonna 2009. Ovien avauduttua Pyhästä Olavista tuli seudun suosituin matkailukohde: ensimmäisen vuoden aikana kirkkoon kävi tutustumassa yli 100 000 vierailijaa.

Kallialan kirkkotie 50
Avoinna toukokuun puolivälistä elokuun loppuun su–pe klo 11–17 sekä syyskuussa su klo 11–17. Ryhmävaraukset huhtikuun puolivälistä lokakuun lopulle.Talviaikana suljettu. Tiedustelut ja ryhmävaraukset p. 03 521 9090.

Sastamalan Pyhän Marian kirkko

Keskiaikainen Sastamalan Pyhän Marian kirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Nykyiseen asuunsa kirkko kunnostettiin 1960-luvulla, puulattia muutettiin maalattiaksi 1977.

Kirkon keskiaikaisesta historiasta muistuttavat muun muassa 1200-luvulta oleva kastemalja ja vuodelta 1304 oleva hautakivi. Lisäksi kirkossa on näyttävä kokoelma puuveistoksia. Mieleenjäävät ovat myös puiset ruumispaarit, joiden tekstit muistuttavat maallisen elämän lyhyydestä: Kyllä perässäni tulette vielä pikemmin kuin luulette ja Tänään minä, huomenna sinä, hautaan kannetaan.

Kesäisin tiekirkkona toimivassa kirkossa on upea akustiikka, ja siksi siellä pidetään paljon konsertteja. Vuosittain kirkossa järjestetään Sastamala Gregoriana – Vanhan musiikin Päivät, www.sastamalagregoriana. fi.

Sastamalan kirkon tie 119
Avoinna toukokuun puolivälistä elokuun loppuun joka päivä klo 11– 17. Tiedustelut ja ryhmävaraukset p. 03 521 9090.

Tyrvään siunauskappeli

Roismalan kylässä sijaitsevan Tyrvään ensimmäisen siunauskappelin suunnitteli piirilääkäri Otto Stenbäck. Kappeli valmistui vuonna 1890. Vuonna 1976 valmistui nykyinen Tyrvään siunauskappeli, jonka arkkipiispa Martti Simojoki vihki myös jumalanpalvelushuoneeksi. Kappelin suunnitteli arkkitehti Mirjam Kulmala.

Tyrvään siunauskappelin ympärillä olevaa puistoaluetta on 14,5 hehtaaria, josta hautausmaakäytössä on runsaat kuusi hehtaaria. Vanha siunauskappeli sijaitsee hautausmaan keskellä.

Virkatie 9
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 314 9128

Sammaljoen kirkko

Vuonna 1828 anoivat Sammaljoen ja läheisten Etelä-Tyrvään kylien asukkaat lupaa oman saarnahuoneen ja hautausmaan rakentamiseen. Syynä tähän oli pitkä matka Tyrvään kirkolle Kallialaan. Lupa saatiin, ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1834.

Kirkko paloi sisällissodassa vuonna 1918. Nykyisen, vuonna 1924 valmistuneen Sammaljoen puukirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Alttarilla olevan Kristus ristillä -veistoksen on tehnyt Paavo Hakala.

Sammaljoentie 606
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 314 9142

Avaa kuvagalleria

Karkun kirkko

Karkun kirkon sijainnista kinattiin aikoinaan kovasti, koska kunnan asukkaat eivät olleet yksimielisiä siitä, kummalle puolta Rautavettä kirkko tulisi rakentaa. Kiista ratkesi, kun Kosken ratsutilan omistaja Alfons Ekholm lahjoitti kirkkoa ja hautausmaata varten maa-alueen Riippilänjärven rannalta.

Myös kirkon ulkoasu aiheutti erimielisyyksiä. Osa asukkaista olisi halunnut sen olevan Tyrvään kirkon kaltainen komea temppeli. Arkkitehti Oiva Kallio suunnitteli kuitenkin paikalle idyllisen harmaakivikirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1913. Kirkon jykevä ulkokuori sulkee sisäänsä valoisan ja viihtyisän kirkkosalin.

Karkun kirkon kellot on valettu 1700-luvulla ja ne on tuotu Sastamalan Pyhän Marian kirkosta. Kuvanveistäjä Johan Munsterhjelm on tehnyt pääovea reunustavat graniittiset enkelihahmot.

Riippiläntie 366
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 3149 126

Salokunnan kirkko

Salokunnan kirkko valmistui vuonna 1960 pitkän odotuksen jälkeen. Karkun kirkko oli Rautaveden toisella puolella asuville liian kaukana, joten Kaarlo Ryömä lahjoitti tontin uutta kirkkoa varten. Modernin kirkon lahjoitustontille suunnitteli Timo Penttilä, jonka käsialaa ovat muun muassa Helsingin kaupunginteatteri sekä Ratinan stadion ja Sampola Tampereella.

Yksi Salokunnan kirkon viehättävimpiä ominaisuuksia on sitä ympäröivä luonto ja sen näkyminen myös avarassa kirkkosalissa.

Kärppäläntie 226
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 3149 130

Avaa kuvagalleria

Keikyän kirkko

Keikyäläisiä on palvellut yhteensä kolme eri kirkkoa. Ensimmäinen rakennettiin jo 1680-luvulla, mutta sen tilalle rakennettiin uusi isompi kirkko vuonna 1830. Tämänkin käytyä liian pieneksi rakennettiin kolmas kirkko vuonna 1912. Kirkon piirsi tunnettu kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, joka on suunnitellut jopa 35 kirkkoa.

Keikyän puinen jugendkirkko peruskorjattiin vuonna 1997 ja silloin sen sisäosat palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Kirkon alttaritaulu Vanha Simeon Jeesus-lapsi sylissä on vuodelta 1753.

Akuntie 7
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 3149 132

Kiikan kirkko

Kiikassa on ollut yhteensä kolme kirkkoa ja niistä viimeisintäkin on remontoitu useaan otteeseen uuteen uskoon.

Nykyinen kirkko on puinen ristikirkko, jonka piirustukset tehtiin Tukholman intendenttikonttorissa. Kirkko valmistui vuonna 1807. Kirkon koko ulkoasu muuttui vuonna 1884, kun sen länsipäätyyn rakennettiin uusgoottilainen kellotorni. Samalla vanha tapuli purettiin ja sen alaosasta tehtiin ruumishuone hautausmaalle. Torneja on remontoitu uuteen ulkoasuun tämän jälkeenkin. Myös rakennuksen väri on vaihdellut punaisesta keltaiseen ja harmaaseen, ja taas takaisin punaiseen.

Kirkon sisätilat kävivät läpi ison remontin vuonna 1952, kun sen koko sisustus uusittiin. Suunnitelma ovat arkkitehti Bertel Strömmerin käsialaa.

Kiikan kirkon alttaritaulun on maalannut Aleksanda Såltin vuonna 1884, ja se esittää Kristuksen kirkastumista. Myös Carl Fredrik Blomin maalaamat lehterimaalaukset ovat upeat.

Kiikanojantie 8
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 3149 132

Kiikoisten kirkko

Kiikoisten ristikirkon suunnitteli P. J. Gylich. Tämä empire-tyylinen puukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1853. Kirkkoa on peruskorjattu vuonna 1924, jolloin sen kellotornia korotettiin yhdeksällä metrillä.

Kristus Getsemanessa -alttaritaulun on maalannut Felix Frang, J. M. H. Hoffmannin aiheen mukaan.

Kiikostentie 300.
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 314 9141

Mouhijärven kesäkappeli

Mouhijärven hirsinen vanha kirkko purettiin vuonna 1878 nykyisen kirkon valmistuessa. Vuonna 1999 vanhan kirkon kellotapulin pohjasta kunnostettiin kesäkappeli. Kappelin suunnitteli arkkitehti Marja Rauhala. Tontilla on kappelin lisäksi hautausmaa.

Vanhankirkontie 102
Avoinna sopimuksen mukaan,
p. 050 3149 134

Mouhijärven kirkko

Mouhijärvellä on ollut aikojen saatossa kolme eri kirkkoa. Ensimmäisen tarkasta sijainnista ei ole tietoa, mutta se rakennettiin jo 1500-luvun lopulla. Toinen kirkko oli Selkeen kartanon mailla. Kirkko sai purkutuomion vuonna 1878 ja nyt sen paikalla on hautausmaa ja kesäkappeli.

Nykyinen Mouhijärven kirkko rakennettiin Mustianojan Haavoistenmäkeen vuonna 1858. Kirkon suunnitteli arkkitehti P. J. Gylich samoihin aikoihin, kun hän piirsi myös Tyrvään kirkon. Yhtäläisyydet ovatkin nähtävissä: molemmat ovat punatiilisiä rakennuksia, joiden sisällä on samantyyppiset kupolirakenteet ja valkeat, kultakoristeiset saarnastuolit.

Alttaritaulun Kristus ristillä on maalannut 1918 Felix Frang.

Kinkerikuja 3
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 3149 134

Avaa kuvagalleria

Suodenniemen kirkko

Arkkitehti A. W. Arppen piirtämää Suodenniemen kirkkoa kutsuttiin aluksi tsaari Nikolai I:n mukaan Nikolainkirkoksi. Kirkko valmistui vuonna 1831 ja sen kirkontorni on C. L. Engelin käsialaa.

Kristus Getsemanessa -alttaritaulun on maalannut Ingeborg Malmström, joka oli runoilijan ja pappi Karl Robert Malmströmin puoliso.

Suodenniemen kirkko on nähnyt paljon: sillä oli keskeinen paikka sisällissodan tapahtumissa ja toisen maailmansodan aikana sen tornissa oli ilmavalvonta-asema. Kirkon kulmilla on kuvattu myös YLEn Maalaiskomedia- sarjan kohtauksia, Pikku Kakkosessa esitettyjä, entisajan maaseudusta kertovia tarinoita sekä Metsolat-sarjaa.

Koippurintie 9
Avoinna sopimuksen mukaan, p. 050 314 9137

Avaa kuvagalleria

Sastamalan seurakunta
Aittalahdenkatu 12
38200 Sastamala
03 521 9090
kirkkoherranvirasto@sastamalanseurakunta.fi

Aukioloajat
ma klo 9–17
ti suljettu
ke, to ja pe klo 9–13.30

Kesäaikana (1.6.–31.8.)
ma klo 9–13.30 ja klo 15–17
ti suljettu
ke, to ja pe klo 9–13.30