Vuokralaiset VKL ry - 70 vuotta vuokralaisten asialla

Vuonna 1946 perustettu Vuokralaiset VKL ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja.

Tässä esitteessä kerromme 70-vuotisesta historiastamme sekä nykyisestä toiminnastamme. Vuosikymmenten mittaan toimintaympäristö sekä asumisen ja elämisen olosuhteet ovat muuttuneet valtavasti. Vuokralaiset ry:n toiminnan keskiössä on koko ajan ollut vuokralaisten oikeuksien puolustaminen ja ajaminen.

Asiantuntijasi vuokra-asumisessa

Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta.

Annamme tietoa vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Kauttamme voi pyytää apua lakipalveluihin, vuokra-asunnon löytämiseen ja vakuutusasioihin tutustumiseen. Neuvomme myös vuokranantajia.

Jäsenet saavat ajankohtaista tietoa asumisesta ja vuokralaisten oikeuksista, jäsenlehden sekä alennusta koulutustapahtumistamme.

Järjestömme edustaa vuokralaisia valtakunnallisesti erilaisissa asiantuntijakuulemisissa sekä tekee yhteistyötä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa.

Jäsenyys kannattaa: yhdessä olemme vahvempia edunvalvojia!

Mitä jäsen saa?

  • maksutonta apua vuokra-asioissa
  • asianajajan neuvoja
  • Asuntomme-jäsenlehden
  • edullisen jäsenhinnan kaikkiin tapahtumiimme

Miten jäseneksi?

Jos haluat liittyä mukaan toimintaamme, sinulla on kaksi vaihtoehtoa:

1) Liity jäseneksi paikalliseen vuokralaisyhdistykseen, jolloin olet automaattisesti oikeutettu käyttämään myös Vuokralaiset VKL ry:n jäsenpalveluita.

2) Liity Vuokralaiset VKL ry:n vuokralaisjäseneksi. Vuokralaisjäsenten jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa, kahden vuoden jäsenyyden saa hintaan 50 euroa.

Kummankin vaihtoehdon tulos on sama: voit käyttää jäsenpalveluitamme ja osallistua jäsentoimintaan.

PAMin, JHL:n ja PROn jäsenille Vuokralaiset ry:n jäsenmaksu on 5 euroa ja niiden opiskelija-, eläkeläis- ja työttömille jäsenille 4 euroa.

Klikkaa ja liity heti!

1940–50-luvut
Mistä kaikki alkoi?

Vuokralaisten Keskusliitto ry:n perustava kokous pidettiin 16.6.1946 Osuusliike Elannon kerhohuoneistossa Helsingin Hämeentiellä. Kokouksen avaussanat lausui Helmer Lehti, Pääkaupungin Vuokralaisyhdistyksen puheenjohtaja.

Perustava kokous päätti lähettää sosiaaliministeriöön julkilausuman vuokrausasioissa vallitsevista epäkohdista: lämmityskustannuksista, kalliista vuokrista ja riittämättömästä asutustiheydestä. Samalla liitto anoi mukaanpääsyä asuntoasiain asiantuntijalautakuntaan aina, kun periaatteellisia vuokra- ja asuntokysymyksiä käsitellään. Pyyntöön suostuttiin ja siitä lähtien vuokralaisyhdistysten kattojärjestöä on kuultu asuntokysymyksiä käsittelevässä päätöksenteossa.

Vuokralaisten tärkein yhdysside jäseniin on ollut vuodesta 1952 alkaen ilmestynyt Asuntomme-lehti.

Liiton johdossa merkittäviä henkilöitä

Ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous, joka koostuu jäsenyhdistysten nimeämistä edustajista. Ensimmäisinä vuosikymmeninä liittokokous valitsi valtuuskunnan, joka puolestaan valitsi liiton johtokunnan. Vuonna 2010 valtuuskunta lopetettiin ja johtokunnasta tuli hallitus.

Valtuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi vuosina 1946–1982 eduskunnan puhemies, valtioneuvos Karl-August Fagerholm. Johtokunnan puheenjohtajana toimi vuosina 1946–1955 toimittaja ja talousneuvos Helmer Lehti.

Keskusliiton käytännön toiminnasta vastaava ja sitä johtava palkattu toimihenkilö 1960-luvulle saakka oli Väinö Pitkänen. Hänen jälkeensä johtavina toimihenkilöinä olivat Väinö Lehto ja Paavo Alanen. Vuonna 1982 pääsihteeriksi valittiin Risto Laitila ja hänen seuraajakseen vuonna 1996 Anne Viita.

Puheenjohtajisto kautta aikojen
Valtuuskunnan puheenjohtajat 1946-2010
Karl-August Fagerholm 1946–82
Pauli Uitto 1982–1991
Outi Ojala 1991–97
Pekka Saarnio 1998–2010

Johtokunnan/hallituksen puheenjohtajat
Helmer Lehti 1946–55
Gunnar Henriksson 1956–65
Väinö Vilponiemi 1966–76
Reino Breilin 1977–2000
Tarja Kantola 2000–10
Sirkka-Liisa Kähärä 2010–

Perustamisvuoden tavoitteet

  • vuokrasäännöstely
  • uusien talojen huippuvuokrat järkeviksi
  • yliväljän asumisen verotus
  • korkokannan alentaminen
  • liikevaihtoveron pois rakennustarvikkeilta
  • vakiintunut aravajärjestelmä

Yhteistyöstä voimaa

Vuokralaisten Keskusliiton arvovalta perustui alusta asti erityisesti sen taitoon solmia yhteistyösuhteita muiden järjestöjen kanssa. Erityisesti ammatillinen työväenliike oli merkittävä yhteistyökumppani järjestövoimansa ja muun tukensa vuoksi. Myös Väestöliitto oli toiminnan alkuvuosina erittäin tärkeänä kumppani.

Vuokralaiset VKL ry on toiminut selkeästi poliittisesti sitoutumattomana järjestönä läpi kaikkien vuosikymmenten. Toimintaa ei koskaaan ole rajattu tiukasti vain vuokralaisten asioihin, vaan laajemminkin vaikean asuntotilanteen ja asumisen tason parantamiseen.

Lue pääministeri K.-A.
Fagerholmin ajatuksia
VKL:n saavutuksista
vuodelta 1956

Sotien jälkeen 1960-luvulle Pakkoalivuokrauksesta häätöihin

Sodanjälkeisinä vuosina kaikki asuttavaksi kelpaava asutettiin – vintit, pommisuojat, siirtolapuutarhamökit, piharakennukset ja jopa vanhat kanalat. Vuokralaisia sijoitettiin pakkoalivuokrauksella ja loma-asuntojen pakkokäyttöönotolla. Kun vuokrasääntely purkaantui vuonna 1948, ryhtyivät huoneistojen omistajat hankkiutumaan eroon hyyryläisistään. Alkoi häätöjen aika ja lopulta vuokramarkkinat vapautettiin 1960-luvulla.

Vuokratason nopea nousu, häikäilemätön asunnonvälitys ja vähentynyt vuokra-asuntotuotanto johtivat etenkin isoissa kaupungeissa kestämättömään tilanteeseen. Vuonna 1968 aloitettiin vuokrasäännöstely uudelleen.

1970-luku
Taistelua ihmisten etujen puolesta

Vuonna 1970 tehdyt muutokset huoneenvuokralakiin oli vat voitto pitkällisessä ponnistelussa irtisanomissuojan parantamiseksi. Huomattavia parannuksia entiseen olivat muun muassa tarkasti rajatut irtisanomisperusteet, mahdollisuus saada muuttopäivä siirretyksi sekä vuokrien sovittelumahdollisuus.

1970-luvulla nähtiin vuokra-asiat osana kansantalouden sääntelyä sekä työmarkkinakysymyksenä. Vuonna 1974 perustettiin sisäasiainministeriön yhteyteen vuokraneuvosto, joka antoi valtioneuvostolle lausuntoja kiinteistökustannusten muutoksista ja tarvittavista korotusyleisohjeista, sekä teki aloitteita yleisohjeiksi kohtuullisista vuokrista eri paikkakunnilla. Myös Vuokralaisten Keskusliitto oli mukana vuokraneuvostossa.

1980-luku

Vuokralaisten asema kohenee entisestään Vuoden 1987 uudessa huoneenvuokralaissa vuokralaisten kannalta tärkeimpiä muutoksia olivat irtisanomisaikojen pidentyminen ja tuoton sisällyttäminen kiinteistökustannuksiin. Myös työsuhdeasuntojen irtisanomissuoja parani laissa oleellisesti.

Saavutuksia 1960–80-luvuilla

  • aravatuotannon kasvu
  • asumistukijärjestelmän kehittäminen ja laajentaminen
  • asunto-oikeudet perustettiin 10 paikkakunnalle v. 1974
  • vuokralaisen irtisanomissuoja

1990-luku
Suomalainen asuntopolitiikka murroksessa

Vielä 1990-luvun alussa vuokramarkkinat olivat voimakkaasti säänneltyjä. Vuokralaisen suoja oli hyvä ja vuokranantajien ansaitsemismahdollisuuksia hillittiin vuokrien sääntelyllä.

Omat haasteensa aiheutti EU:hun liittyminen vuonna 1995, minkä seurauksena valtion tukisäännökset muuttuivat. Samoihin aikoihin myös vuokrasääntely purettiin ja huoneenvuokralainsäädäntö uudistettiin. Uusi laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta perustui sopimusvapauteen. Laissa pakottaviksi säännöksiksi jäivät vain mm. irtisanomisaikojen pituudet. Vuokranmäärästä sopiminen oli vapaata, kuten myös vuokran korottaminen. 1990-luvun ilmestyivätkin yksityiset vuokravälittäjät jälleen vapaarahoitteisille vuokramarkkinoille.

Erityisesti vuosikymmenen loppu vaati toiminnaltamme paljon. Asiakkaitamme askarruttivat muun muassa vuokrankorotuspaineet, irtisanominen vuokrakorotuksen perusteella ja edullisemman asunnon löytäminen. Puhelinneuvonta olikin välillä kovilla.

Saavutuksia 1990-luvulla:

  • vuokralaisten vaikutusmahdollisuudet kiinteistöjen hallinnossa ja hoidossa kasvoivat yhteishallintolain myötä
  • uusia asumisen muotoja, kuten osaomistusja asumisoikeusasuntoja
  • rakennettiin paljon kohtuuhintaisia ARA-taloja

2000-luku
Yhteiset pelisäännöt selviksi

2000-luvun alussa yleishyödyllisyyslainsäädäntö kiristi monien toimijoiden mahdollisuuksia myydä asuntoja eteenpäin yksityisille markkinoille.

Vuonna 2003 lakkautettiin kaikki 10 asunto-oikeutta, ja tilalle tuli yksi kuluttajariitalautakunta. Lautakunnan tehtävänä on ratkaista ongelmatilanteita asunnonvuokraustoiminnassa.

Kuinka toimia riitautustilanteissa?

Klikkaa tästä
Vuokralaisten ohjesivulle.

Merkittävä saavutus oli lainsäädäntöä täydentävä ”Hyvä vuokratapa”-ohjeistus, jonka Vuokralaiset laati yhteistyössä vuokrantajajärjestöjen kanssa. Sen päivitetty versio on käytössä edelleen. Vuonna 2010 laadittiin ”Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous” -ohjeistus, jonka tekemisessä olivat mukana samat toimijat kuin ”Hyvä vuokratapa”- ohjeistuksen laadinnassakin. Molemmat ohjeistukset täydentävät lainsäädäntöä ja velvoittavat sekä vuokralaisia että vuokranantajia.

Hyvä vuokratapa Asuinhuoneiston tavanomainen
kuluminen ja asunnon siivous

2010-luku Vuokralaiset on merkittävä etujärjestö

Vuokralaisten Keskusliitto muutti nimensä vuonna 2010 muotoon Vuokralaiset VKL ry. Samasta vuodesta asti puheenjohtajana on toiminut sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä Vantaalta ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Kari Uotila Espoosta.

Vaikka tavoitteemme ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet, on toiminnan perusidea säilynyt samana. Vuokralaiset on etujärjestö ja neuvontajärjestö. Meillä on toimintaa paikallistasolla vuokralaisyhdistyksissä, ammattiliittoja yhteisöjäseninä ja meihin voi kuulua myös suorana henkilöjäsenenä.

Merkittävä osa toimintaamme on alusta asti ollut vuokralaisten lainopillinen neuvontatoiminta. Neuvontapalvelu on maksutonta jäsenille, muut saavat lakineuvontaa liiton maksullisen neuvontanumeron kautta.

Kansainvälisyys korostuu globaalissa maailmassa

Tänä päivänä on jopa aiempaa tärkeämpää seurata, mitä kansainvälisesti vuokra-asumisessa tapahtuu. Kun Vuokralaisten Keskusliittoa 70 vuotta sitten perustettiin, kerrottiin puheissa esimerkkejä muista Pohjoismaista.

Kansainväliset yhteydet tulivat säännöllisiksi ja järjestelmällisiksi Vuokralaisten liityttyä 1960-luvulla kansainvälisen vuokralaisliitto IUT:n jäseneksi. IUT:n merkitystä kansainvälisenä järjestönä kuvaa se, että EU tekee sen kanssa yhteistyötä vuokralaisdemokratian, vuokralaisten oikeuksien ja osallistumisen edistämiseksi.

Lainsäädännön uudistusten haasteet

Kansainvälisten asioiden seuraamisen lisäksi myös lakimuutokset ja erilaiset kannanotot työllistävät Vuokralaisten henkilökuntaa. Järjestö on mukana kaikissa merkittävimmissä asuntopolitiikkaan ja vuokralaisten asemaan liittyvissä työryhmissä.

Tulevaisuuden haasteita ovat huoneenvuokralain mahdollinen uudistus, jonka lisäksi myös yhteishallintolaki on jälleen arvioitavana. Lisäksi tavoitteena on yhä lisätä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja kasvukeskuksiin.

Yksi isoimmista tavoitteistamme liittyy arava-asuntojen lainsäädäntöön. Mielestämme on kohtuutonta, että tuoreimpien tilastojen mukaan vuokralaisilta menee yli 40 % käteen jäävistä tuloista asumiseen. Siksi Vuokralaiset esitti keväällä 2016 pidetyssä liittokokouksessaan, että valtio toteuttaisi aravalainsäädäntöön kokonaisuudistuksen.

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E
00300 Helsinki

09 4770 360
www.vuokralaiset.fi
toimisto@vuokralaiset.fi
Jos haluat käydä toimistolla, varaa aina aika etukäteen
numerosta 09 4770 360.

Toiminnanjohtaja Anne Viita
050 588 3483
anne.viita@vuokralaiset.fi
Järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski
050 362 9496
pia.lohikoski@vuokralaiset.fi

Neuvontapalvelu
0600 9 1515 (1,92 €/min + pvm)
Jäsenpalvelu
09 4770 360

Lisäksi asianajaja Leena Partanen antaa lakineuvontaa
puhelimitse liiton toimistolla pääsääntöisesti kuukauden
ensimmäinen ja viimeinen maanantai klo 16.00–18.00