Tervetuloa kirkkoihimme

Tähän esitteeseen olemme koonneet seurakuntiemme kauniit kirkot, kertoen niiden historiasta ja nykypäivästä kuvin sekä sanoin. Kirkoissa järjestetään ympäri vuoden jumalanpalveluksia, kasteita, konfirmaatioita, häitä ja hautajaisia sekä kirkkokonsertteja. Kirkot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita vierailukohteita ja useat kirkoista toimivat kesäisin Tiekirkkoina.

Kaikki tapahtumat löydät seurakuntiemme verkkosivuilta ja yhteystiedot tämän esitteen takakannesta. Olet lämpimästi tervetullut erilaisiin tilaisuuksiin, järjestämään omaa tilaisuutta tai ihan vain tutustumaan kauniisiin kirkkoihimme!

Ylä-Savon seurakuntayhtymän tehtävänä on huolehtia sen jäsenseurakuntien omaisuuden hoidosta, hautaustoimesta, toimistopalveluista sekä talous- ja henkilöstöhallinnosta. Tavoitteena on tukea seurakuntien hengellisen perustehtävän toteuttamista. Seurakuntayhtymään kuuluvat Iisalmen, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Varpaisjärven seurakunnat, ja jäseniä on yhteensä 33 117 (31.12.2015).

Katso lähin jälleenmyyjämme
Hautakivet, lisäkaiverrukset sekä entisöinnit 25 vuoden kokemuksella

Meillä laaja valikoima hautakivivaihtoehtoja sekä
hautakivien asiantunteva suunnittelupalvelu.

Kaavin Kivi Oy - Kivilähde Kirjekuorentie 6
73600 Kaavi

Puh. 017 6880 100
myynti@kaavinkivi.fi
www.kaavinkivi.fi

Ajatonta kauneutta

Pyhän Ristin kirkko

Funkkistyylinen Pyhän Ristin kirkko valmistui entisen kaupunkiseurakunnan kirkoksi vuonna 1934. Kirkon on suunnitellut syntyjään kuopiolainen arkkitehti Eino Pitkänen. Kirkko peruskorjattiin vuonna 1992 ja korjauksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Hannu Puurunen.

Alttaritaulu ja kirkon muu koristelu

Basilikatyylistä kirkkoa koristaa Uuno Eskolan italialaisesta mosaiikista valmistettu alttaritaulu Kristus ristillä vuodelta 1954. Katoksellisessa saarnastuolin pyöreässä korissa on taiteilija Yrjö Rosvallin tekemät evankelistojen ja niiden vertauskuvien korkokuvat.

Kirkossa käytetään pitkäperjantaina Laila Karttusen suunnittelemaa, mustasta sillasta ja palttinasta, kultalangalla kirjailtua andependiumia vuodelta 1934. Nykyisin käytössä olevat kellokasukat ovat rovasti Pentti Rönkön vuonna 1989 lahjoittamat.


Urut

Nykyiset urut on valmistanut Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1992. Niissä on 32 äänikertaa kahdella sormiolla ja jalkiolla. Disposition on laatinut diplomiurkuri Eero Väätäinen, ja soinniltaan urut edustavat pohjoismaista romantiikkaa.

Kustaa Aadolfin kirkko

Kustaa Aadolfin kirkko valmistui vuonna 1779 ja se on vanhin Pohjois-Savon nykyisistä kirkkorakennuksista. Kirkon rakentamiseen saatiin piirustukset Tukholmasta, ja rakennusmestarina ollut kalajokelainen Simon Jylkkä-Silvén eli Jylhä (1747–1798) noudatti niitä tarkkaan.

Kustaa Aadolfin kirkko on kustavilaistyylinen ja aikansa tyylistä kertovat muun muassa kirkon pyörökaari-ikkunat. Vuonna 1817 kirkko maalattiin punamullalla, mutta kesällä 1842 ulkoseinät maalattiin keltaiseksi ja nurkat sekä kattolistat valkoiseksi.


Urut

Kirkon urut valmisti J.A. Zachariassenin vuonna 1883 ja ne ovat ulkonäöltään alkuperäiset. Urkujen uusgoottilainen julkisivu on tehty arkkitehti Sjöströmin piirustuksen mukaan. Koneisto on mekaaninen. Kustaa Aadolfin kirkon uruissa on ainutlaatuinen melodiverk-laite, eräänlainen sooloäänikerta, jollaista ei ole missään muualla säilynyt ja joita rakennettiinkin vain muutamia kappaleita. Äänikertoja on 18.

Lapinlahden kirkko

Lapinlahden kirkon suunnitellut arkkitehti Frans Anatolius Sjöström oli aikansa arvostetuimpia arkkitehteja Suomessa. Kirkon vihkiminen toimitettiin 10.10.1880.

Kirkko rakennettiin noin 40 vuotta aikaisemmin valmistuneen pienen rukoushuoneen tilalle. Rukoushuoneen paikalle on pystytetty muistokivi. Koristeellisessa puukirkossa on tilaa noin tuhannelle hengelle. Alwar Cavénin v. 1931 maalama alttaritaulu esittää Kirkastusvuoren tapahtumaa. Siihen liittyvä teksti on kirjoitettu alttarin yläpuolelle. Tauluun on kuvattu Jeesuksen lisäksi opetuslapset Pietari, Jaakob ja Johannes.


Kirkonkellot ja kirkkomuseo

Ennen varsinaisten kirkonkellojen hankintaa rukoushuoneen kellona toimi talollinen Eerikki Tikkasen U-muotoiseksi vuonna 1826 vääntämä rautakanki.

Ensimmäinen kello ostettiin Pietarista vuonna 1837. Toisen kellon teki valuri Claes Engelbrecht Helander Oulussa vuonna 1880.

Lapinlahden kirkon kellojensoittolaitteisto uusittiin syksyllä 2014. Uusi laitteisto huolehtii automaattisesti kellojen soittamisesta säännöllisinä aikoina eli lauantai-iltoina ja sunnuntai-aamuina. Kirkonkellojen vanhat kielet ovat nähtävillä sakastin yläkerrassa sijaitsevassa Bassin kirkkomuseossa. Siellä on nähtävänä muutakin vanhaa esineistöä mm. puretusta rukoushuoneesta.

Yhteystiedot »

Alapitkän kirkko

Jo vuosisadan alussa esittivät pitäjän eteläosan asukkaat oman hautausmaan perustamista Alapitkälle. Toive toteutui vasta vuonna 1943, jolloin talollinen Pekka Miettinen lahjoitti sitä varten maapalstan. Taiteilija Ilmari Wirkkalan laatiman yleissuunnitelman mukaan tehty hautausmaa vihittiin käyttöön toukokuussa 1947.

Arkkitehti Eino Pitkänen laati vuonna 1951 rukoushuoneen piirustukset, mutta ne tilannut Alapitkän rukoushuoneyhdistys ei rakennushankettaan toteuttanut. Rukoushuoneyhdistys luovutti vuonna 1969 seurakunnalle rukoushuoneelle varatun tontin hautausmaan luota. Sille rakennettu kajaanilaisen arkkitehtitoimisto Esko Laitisen suunnittelema kirkoksi vihitty siunauskappeli valmistui vuonna 1970.

Pohjakaavaltaan lähes neliömäisen kirkon alttariseinällä on korkea eriväristen lasien muodostama sommitelma, "Elämän puu". Alttaripäätyyn liittyvässä kellotelineessä on Kaavilta Juutilaisen valimolta ostetut kellot.


Laajennus

Kirkko laajennettiin vuonna 1986 arkkitehti Matti Höyhtyän ehdotuksen mukaan. Kirkkosalin kupeeseen tehtiin matala puulla verhoiltu lisärakennus, jossa on kerho-, toimisto- ja sosiaalitilat sekä keittiö.

Pielaveden kirkko

Pielaveden kirkko valmistui 1878. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Ferdinand Öhmann. Muodoltaan kirkko on poikkilaivainen pitkäkirkko. Alttaritauluna on vuonna 1956 valmistunut Urpo Vainion lasimaalaus "Kristus on ylösnoussut". Kuoriin on sijoitettu vanhan kirkon alttaritaulu "Pyhä ehtoollinen", jonka on maalannut Mikael Toppelius.


Korjauksia ja uudistuksia

Kirkko peruskorjattiin 1990 seinäjokelaisen Arkkitehtuuritoimisto Aulis Jääskeläinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Kirkkosaliin rakennettiin uusi takaseinä, jolloin urkuparven alle saatiin esipihaksi kutsuttu eteishalli sekä lasten huone ja morsiushuone. Kuori alttarikalusteineen uusittiin kokonaan ja kirkko maalattiin.


Hautausmaa

Kirkon välittömässä läheisyydessä on laaja hautausmaa. Hautausmaata ympäröi pääasiassa talkoovoimin rakennettu 430 metriä pitkä kiviaita. Sankarihautoja valvoo kuvanveistäjä Heikki Konttisen vuonna 1958 valmistunut patsas "Vartiomies".

Kuvat: Eemeli Kiukkonen

Yhteystiedot »

Laukkalan kirkko

Vajaan 30 km päässä kirkonkylästä on vuonna 1940 valmistunut Laukkalan kirkko. Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja sankarihautausmaa, jossa on Armas Tirrosen muistomerkki "Hyvästijättö".

Yhteystiedot »

Sonkajärven kirkko

Kirkon rakentaminen lähti vireille vuonna 1905. Rakennustoimikunta pyysi arkkitehti Josef Stenbäckiä tekemään kirkon piirustukset, jolta oli juuri valmistunut useita kivikirkkoja Sonkajärven naapurikuntiin Vuolijoelle ja Varpaisjärvelle. Kirkon vihkimisen toimitti Kuopion hiippakunnan piispa J. R. Koskimies 6.11.1910.

Lukuisia korjauksia

Kirkkoa on sittemmin korjattu useampaan otteeseen. Ensimmäinen suurempi sisäkorjaus tehtiin vuonna 1949, jolloin kirkko sähköistettiin ja sisäväritys muutettiin kauttaaltaan harmaaksi. Kirkon sisäseinien alaosan kalkkimaalaus uusittiin vuonna 1960 ja kokonaan vuonna 1984 virheellisesti lateksimaalilla. Vuosina 2001–02 suoritetussa laajamittaisessa peruskorjauksessa kirkon sisätilat peruskorjattiin ja värit palautettiin alkuperäisiksi.

Arkkitehti Hannu Puurunen Lapinlahdelta suunnitteli kirkon korjauksen. Korjauksessa poistettiin kosteuden aiheuttamat vauriot ja pyrittiin ennaltaehkäisemään uusien vaurioiden syntyminen. Kirkkosalin seinät ja katto maalattiin kalkkimaalilla ja puurakenteet öljymaalilla. Kirkkosali pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen, Stenbäckin suunnittelemaan asuun. Käytäviin ja kuorialueelle asennettiin Stenbäckin yleisesti käyttämä diagonaalinen laatoitus. Vanhat kyntteliköt palautettiin alkuperäisille paikoilleen kuorialueelle. Myös valaistus uusittiin. Kirkon uuden äänentoistojärjestelmän rakensi Deivox Iisalmesta.

Ulkoasun muutokset ovat olleet vähäisempiä. Niistä näkyvin on ollut jo alusta asti katemateriaalina olleen peltikaton maalaaminen mustaksi 1970-luvun lopulla. Samoin kirkon pihalle rakennettiin leveä portaikko vuonna 1980 Rutakontien leventämisen yhteydessä. Vuonna 2001 katto kunnostettiin ja maalattiin uudelleen, ulkoseinien saumaukset uusittiin ja kirkon ympäristö salaojitettiin. Myös piha-alue kunnostettiin ja sankarihautojen läheisyyteen rakennettiin alue muualle haudattujen muistolle.

Sukevan kirkko

Sukevan kirkko rakennettiin alun perin rukoushuoneeksi vuonna 1934. Kirkoksi se vihittiin 24.3.1956. Kirkkoa varten tehdyt muutostyöt suunnitteli arkkitehti Esko Laitinen Kajaanista.

Kirkkorakennus on yksilaivainen, 250-paikkaisen kirkkosalin pohjakaava on suorakaiteen muotoinen, sen leveys on noin 10 metriä ja pituus lähes 20 metriä. Alttari ja sakasti ovat eteläpäädyssä. Kirkon pohjoispuolella on vuonna 1963 valmistunut kellotapuli. Kirkko on satulakattoinen ja sen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella. Katon harjalla on vuonna 1963 rakennettu pieni kattoratsastaja, johon kellot oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa.

Alttaritaulun on maalannut T.G. Tuhkanen Paltaniemeltä, ja taulu on sijoitettu paikoilleen vuonna 1956. Seitsenäänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1962.

Varpaisjärven kirkko

Varpaisjärven seurakunnan perustaminen pohjautui Nilsiän seurakunnan vuonna 1898 tekemään seurakuntajakoehdotukseen, jonka keisari Nikolai II vahvisti vuonna 1900. Tällöin Varpaisjärvestä tuli kirkkoherrakunta. Nilsiän kirkkoherra rovasti Dahlström toimi innokkaasti seurakuntajaon ja uusien kirkkojen rakentamisessa.

Rakennusmateriaaliksi kivi

Pyhän Mikaelin kirkon rakennusmateriaaleista käytiin aikoinaan monia keskusteluja. Ajan tavan mukaan kirkonkokouksessa käytettiin huutoäänestystä, johon oli valjastettu myös rippikoululaiset huutamaan kivimateriaalin puolesta.

Vuoden 1901 marraskuisessa päätettiin yksimielisesti, että rakennusmateriaali on kivi. Rovasti Dahlströmin kutsuma asiantuntija, arkkitehti Josef Stenbäck, esitteli kiven arvoa rakennusmateriaalina ja samalla myös kirkon piirustusluonnokset.

Rakennukseen käytetty harmaa graniitti saatiin Loutekalliosta talollisen Elias Simulaisen tilalta (nyk. Heiskala) Lukkarilan kylästä. Kiven kuljetus tapahtui talvisaikaan rekipelillä. Loutekalliolta oli hyvä myötäinen reitti Sopenlammen kautta Varpaisjärven jäälle. Hevosten ja hevosmiesten varsinainen koetus oli kuormien saaminen järven tasolta kirkonmäelle. Siinä myös kilpailtiin hevosten kestävyydestä.

Ammattitaitoiset kivi- ja kirvesmiehet olivat paikkakuntalaisia. Rakennustyöt tehtiin kesäaikoina vuosina 1903 - 04. Työnvalvojana toimi rakennusmestari Kaarlo Lappalainen ja puuseppä Pekka Taskinen.

Kirkko valmistui aikataulussa niin, että kirkon vihkiminen pidettiin mikkelinpäivänä 2.10.1904. Kuopion hiippakunnan piispa Juho Forsman (Koskimies) vihki kirkon ja nimitti sen arkkienkeli Mikaelin kirkoksi.

Kirkon lopullinen vastaanotto viivästyi aina joulukuulle 1906, koska kirkon ulkoseinän saumoissa oli ilmennyt rapautumista ja yläholviin tullut halkeamia. Kun vielä eräs paikkakuntalainen oli nähnyt unen, että kirkon katto romahtaa kesken jumalanpalveluksen ja hautaa koko kirkkoväen alleen, niin vastaanottajat halusivat nähdä, sortuvatko holvit.


Korjaukset

Ensimmäiset isommat remontit tehtiin vuosina 1922 ja 1926. Merkittävän peruskorjauksen aika oli 1962 - 63, jolloin kirkkoon asennettiin sähkölämmitys ja muita sähköisiä toimintoja sekä tehtiin useita muutostöitä. Samalla myös urkulehteri ja urut peruskorjattiin.

Mittava peruskorjausjakso oli myös vuosien 1989 - 93 välisenä aikana, jolloin katto kunnostettiin ja maalattiin, ulkoseinien saumat ja lämmitysjärjestelmä uusittiin ja sisämaalauksessa palautettiin alkuperäiset värit. Kesällä 2015 kirkon ikkunat ja ovet kunnostettiin ja maalattiin.

Lähde: Eero Erola, Varpaisjärvi-kirja, 1986, toim. Marjatta ja Pekka Haara


Urut

Varpaisjärven kirkon urut valmisti ja asensi Kangasalan urkutehdas vuonna 1936. Varpaisjärven urut ovat edustava esimerkki aikansa ainoan suomalaisen urkurakentamon 1930-luvun urkujenrakennuksesta. Niistä FT Martti Hela tarkastuksessaan lausui: "Onnittelen Varpaisjärven seurakuntaa sen kauniista ja hyvin onnistuneista uruista."

Tyypillisinä aikakautensa maaseutukirkon urkuina niissä on kaksi sormiota ja täyspneumaattinen koneisto. II sormion pillit ovat paisutuskaapissa, jonka luukkuja polkimella avaamalla ja sulkemalla urkuri voi säädellä äänen voimakkuutta.

Urut toimivat alun perin polkijan voimin, kuten vielä tuohon aikaan oli tyypillistä. Polkijan paikka oli kirkkosalista katsoen urkujen oikeassa takakulmassa. Urkujenpolkija jäi työttömäksi vasta elokuussa 1953, jolloin urkuihin asennettiin sähköllä toimiva puhallin. Urkuja on silti yhä edelleen mahdollista soittaa polkijan avulla.

Yhteystiedot seurakunnissamme

Työntekijöidemme yhteystiedot

Kaikkien seurakuntiemme sekä seurakuntayhtymän työntekijöiden yhteystiedot löydät verkkosivulta osoitteesta www.ylasavonseurakunnat.fi/yhteystiedot. Yhteystiedot löytyvät myös seurakuntien omilta verkkosivuilta.


Palvelutoimisto ja keskusrekisteri

ma–pe klo 9–15 Ilvolankatu 14b 74100 Iisalmi www.ylasavonseurakunnat.fi/palvelutoimisto


Häät, kaste, rekisteripalvelut ja tilavaraukset
044 7335 202

Papin, kanttorin ja tilan varaus. Avioliiton esteiden tutkinta, virkatodistukset sekä sukuselvitykset- ja tutkimukset.


Hautaukseen liittyvät palvelut 044 7335 201

Papin, kanttorin ja tilan varaus, käytännön järjestelyt, haudanhoitosopimukset ja hautapaikat.


Seurakuntasihteerit seurakunnissamme

Tilavaraukset seuroihin, kerhoihin ja kokouksiin sekä kirkolliset ilmoitukset ja seurakuntaneuvoston asiat.


Seurakuntasihteeri 044 7335 204 Iisalmi, Sonkajärvi

Seurakuntasihteeri 040 5931 611 Pielavesi, Lapinlahti, Varpaisjärvi

Iisalmen seurakunta

Ilvolankatu 14b
74100 Iisalmi
Vaihde 017 83 351
www.iisalmenseurakunta.fi


Lapinlahden seurakunta

Mykkäläntie 6
73100 Lapinlahti
kirkkoherra 040 5021 439
www.lapinlahdenseurakunta.fi


Pielaveden seurakunta

Pappilantie 11
74200 Pielavesi
kirkkoherra 040 0914 006
www.pielavedenseurakunta.fi


Sonkajärven seurakunta

Rutakontie 20
74300 Sonkajärvi
kirkkoherra 044 0711 235
www.sonkajarvenseurakunta.fi

Varpaisjärven seurakunta

Kauppatie 17
73200 Varpaisjärvi
kirkkoherra 050 3311 441
www.varpaisjarvenseurakunta.fi


Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Seurakuntayhtymän toimisto
Postiosoite:
Ilvolankatu 14b,
74100 Iisalmi
Käyntiosoite:
Riistakatu 11 b
74100 Iisalmi
Vaihde 017 83 351,
Faksi 017 833 5240

Piilotettu sisältö

Piilotettu sisältö avautuu klikkauksella.
Hyviä käyttökohteita ovat pitkät tuotekuvaukset.

Pyhän Ristin kirkko

Haukiniemenkatu 10 b
74100 Iisalmi
017 813 339 (tilaisuuksien aikana)
Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.
Kirkkoon mahtuu n. 500 henkilöä.
Äänentoistojärjestelmä, urut ja flyygeli.

Kustaa Aadolfin kirkko

Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi
017 817 975 (tilaisuuksien aikana)
Jumalanpalvelus pääsääntöisesti sunnuntaisin klo 13.
Kirkkoon mahtuu n. 1200 henkilöä.
Toimii kesäisin Tiekirkkona,
jolloin myös kirkkomuseo avoinna.
Äänentoistojärjestelmä, urut ja flyygeli.

Lapinlahden kirkko

Mykkäläntie 6, 73100 Lapinlahti
017 731 535 (tilaisuuksien aikana)
Jumalanpalvelus pääsääntöisesti klo 10.
Kirkkoon mahtuu n. 1000 henkilöä.
Toimii kesäisin Tiekirkkona, jolloin myös kirkkomuseo avoinna.

Alapitkän kirkko

Kirkkotie 1,
71910 Alapitkä
Kirkkoon mahtuu n. 100 henkilöä.

Pielaveden kirkko

Kirkkotie 2, 72400 Pielavesi
017 861 775 (tilaisuuksien aikana)
Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.
Kirkkoon mahtuu n. 1200 henkilöä.
Toimii kesäisin Tiekirkkona, jolloin myös museoesineiden näyttely avoinna.

Laukkalan kirkko

Kyläkirkontie 29, 72740 Pielavesi
0400 183 366 (suntio)
Kirkkoon mahtuu n. 200 henkilöä.
Seurakuntasalissa ruokailutila n. 70 hengelle.

Sonkajärven kirkko (Pyhän Toivon kirkko)

Rutakontie 3, 74300 Sonkajärvi
Kirkkoon mahtuu n. 600 henkilöä.
Äänentoistojärjestelmä, sähköpiano.
Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.

Sukevan kirkko

Raudanjoentie 21, 74340 Sukeva
Jumalanpalvelus pääsääntöisesti sunnuntaisin klo 13.
Kirkkoon mahtuu 250 henkilöä.

Varpaisjärven kirkko (Pyhän Mikaelin kirkko)

Kauppatie 12, 73200 Varpaisjärvi
Kirkkoon mahtuu noin 700 henkeä
Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.
Toimii kesäisin Tiekirkkona.